Webinaarisarja: Miten tavoitteet muuttuvat teoiksi? Luonto, vesi ja ilmasto osayleiskaavassa (osa 1)
Turun merikaupungin osayleiskaava asettaa kunnianhimoisia luonto-, vesi- ja ilmastotavoitteita, kuten tavoitteen luontopositiivisuudesta. Pyrkimyksenä on paitsi minimoida alueen maankäytön muutosten haitalliset luontovaikutukset, myös mm. lisätä viherpinta-alaa, ennallistaa luontoa ja luoda uusia elinympäristöjä. Mutta mitä näiden tavoitteiden saavuttaminen todella edellyttää?
Tässä Turun kaupungin ja SOS:n järjestämässä kolmen webinaarin sarjassa pysähdymme tavoitteiden, tiedon ja osaamisen äärelle: mitä tiedämme, mitä emme vielä tiedä, kuka tietoa tuottaa ja miten tämä näkyy eri toimijoiden arjessa. Webinaarit on suunnattu erityisesti osayleiskaavan valmisteluun, toteutukseen ja seurantaan liittyville toimijoille: kaavoituksen, ympäristönsuojelun ja kaupunkikehityksen asiantuntijoille sekä tutkijoille, jotka työskentelevät osayleiskaavoituksen, luontopositiivisuuden, ekologisen kompensaation ja ilmastokysymysten parissa.
Webinaarit rakentuvat asiantuntijapuheenvuoroista, ja lopussa on varattu aikaa yhteiselle keskustelulle ja kysymyksille. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita. Webinaarit tallennetaan ja ne ovat katsottavissa Itämerihaasteen ja SOS:n sivuilta toukokuun 2027 loppuun asti.
WEBINAARI 1:
Luontopositiivinen, ilmastokestävä, vesivastuullinen – mitä kaavatyö meiltä oikeasti edellyttää?
Torstai 5.11.2026 klo 14.00–15.00
Osayleiskaava kokoaa yhteen monia tavoitteita: luonnon monimuotoisuus, vesien tila ja ilmastokestävyys. Yhdessä ne luovat kunnianhimoisen, mutta myös vaativan kokonaisuuden.
Ensimmäisessä webinaarissa tarkastelemme, mitä näillä tavoitteilla tarkoitetaan käytännössä, miten ne linkittyvät toisiinsa – ja missä kohdin syntyy väistämättä jännitteitä ja epävarmuutta. Miten tavoitteita tulkitaan kaavatyössä, ja missä kohdin tieto on ratkaisevassa roolissa?
Puhumassa Turun Merikaupungin osayleiskaavasta vastaava yleiskaavainsinööri Andrei Panschin, Turun kaupungin ympäristönsuojelusta Antti Mäkelä sekä Åbo Akademin Kestävän meritieteen keskuksesta Anna Törnroos-Remes ja Sonja Salovius-Laurén.
