{"id":947,"date":"2026-04-16T22:50:19","date_gmt":"2026-04-16T22:50:19","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.abo.fi\/atp2026\/?page_id=947"},"modified":"2026-09-22T23:56:36","modified_gmt":"2026-09-22T20:56:36","slug":"talare","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/sites.abo.fi\/atp2026\/sv\/talare\/","title":{"rendered":"Talare"},"content":{"rendered":"\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Talare<\/h2>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Huvudtalare<\/h3>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Professor Nelya Koteyko<\/h4>\n\n\n<style>.kb-row-layout-id947_159f65-31 > .kt-row-column-wrap{align-content:start;}:where(.kb-row-layout-id947_159f65-31 > .kt-row-column-wrap) > .wp-block-kadence-column{justify-content:start;}.kb-row-layout-id947_159f65-31 > .kt-row-column-wrap{column-gap:var(--global-kb-gap-md, 2rem);row-gap:var(--global-kb-gap-md, 2rem);padding-top:var(--global-kb-spacing-sm, 1.5rem);padding-bottom:var(--global-kb-spacing-sm, 1.5rem);grid-template-columns:minmax(0, 2fr) minmax(0, 1fr);}.kb-row-layout-id947_159f65-31 > .kt-row-layout-overlay{opacity:0.30;}@media all and (max-width: 1024px){.kb-row-layout-id947_159f65-31 > .kt-row-column-wrap{grid-template-columns:minmax(0, 2fr) minmax(0, 1fr);}}@media all and (max-width: 767px){.kb-row-layout-id947_159f65-31 > .kt-row-column-wrap{grid-template-columns:minmax(0, 1fr);}}<\/style><div class=\"kb-row-layout-wrap kb-row-layout-id947_159f65-31 alignnone wp-block-kadence-rowlayout\"><div class=\"kt-row-column-wrap kt-has-2-columns kt-row-layout-left-golden kt-tab-layout-inherit kt-mobile-layout-row kt-row-valign-top\">\n<style>.kadence-column947_dbd903-ff > .kt-inside-inner-col,.kadence-column947_dbd903-ff > .kt-inside-inner-col:before{border-top-left-radius:0px;border-top-right-radius:0px;border-bottom-right-radius:0px;border-bottom-left-radius:0px;}.kadence-column947_dbd903-ff > .kt-inside-inner-col{column-gap:var(--global-kb-gap-sm, 1rem);}.kadence-column947_dbd903-ff > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;}.kadence-column947_dbd903-ff > .kt-inside-inner-col > .aligncenter{width:100%;}.kadence-column947_dbd903-ff > .kt-inside-inner-col:before{opacity:0.3;}.kadence-column947_dbd903-ff{position:relative;}@media all and (max-width: 1024px){.kadence-column947_dbd903-ff > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;}}@media all and (max-width: 767px){.kadence-column947_dbd903-ff > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;}}<\/style>\n<div class=\"wp-block-kadence-column kadence-column947_dbd903-ff\"><div class=\"kt-inside-inner-col\">\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Nelya Koteyko \u00e4r professor i spr\u00e5k och kommunikation vid Queen Mary University i London och leder <a href=\"https:\/\/autisminaffinityspaces.org\/\">Autism in Affinity Spaces<\/a> -projektet samt ESRC-finansierad <a href=\"https:\/\/autisticadultsonline.com\/\">Autistic Adults Online<\/a> -projektet. Hennes forskning fokuserar p\u00e5 teorier och metoder som hj\u00e4lper till att f\u00f6rst\u00e5 b\u00e4ttre hur m\u00e4nniskans identitet bildas n\u00e4r hen anv\u00e4nder olikan medier och teknologier. I den h\u00e4r tv\u00e4rvetenskaplig forskning utnyttjar man till\u00e4mpad spr\u00e5kvetenskap, visuell forskning, interaktion mellan m\u00e4nniska och dator samt socialpsykologi och dessa \u00e4mnenas metoder, och s\u00e5lunda upplyser man hur kreativitet, oskrivna regler av beteende p\u00e5 n\u00e4tet och teknologiska resurser fungerar tillsammans. Hennes arbete skapar viktig f\u00f6rs\u00e5else om hur internetmilj\u00f6er kan g\u00f6ras mottagliga och trygga f\u00f6r alla, speciellt f\u00f6r autistiska personer och deras unika erfarenheter i olika internetmilj\u00f6er.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n<style>.kadence-column947_18fb33-c4 > .kt-inside-inner-col,.kadence-column947_18fb33-c4 > .kt-inside-inner-col:before{border-top-left-radius:0px;border-top-right-radius:0px;border-bottom-right-radius:0px;border-bottom-left-radius:0px;}.kadence-column947_18fb33-c4 > .kt-inside-inner-col{column-gap:var(--global-kb-gap-sm, 1rem);}.kadence-column947_18fb33-c4 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;}.kadence-column947_18fb33-c4 > .kt-inside-inner-col > .aligncenter{width:100%;}.kadence-column947_18fb33-c4 > .kt-inside-inner-col:before{opacity:0.3;}.kadence-column947_18fb33-c4{position:relative;}@media all and (max-width: 1024px){.kadence-column947_18fb33-c4 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;}}@media all and (max-width: 767px){.kadence-column947_18fb33-c4 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;}}<\/style>\n<div class=\"wp-block-kadence-column kadence-column947_18fb33-c4\"><div class=\"kt-inside-inner-col\">\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"400\" height=\"400\" src=\"https:\/\/sites.abo.fi\/atp2026\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2026\/08\/nelya-profile-picture-qdbmtjppqa0dqrncstgt4suff5nrl0kbbu79kb4yow.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1010\" srcset=\"https:\/\/sites.abo.fi\/atp2026\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2026\/08\/nelya-profile-picture-qdbmtjppqa0dqrncstgt4suff5nrl0kbbu79kb4yow.jpg 400w, https:\/\/sites.abo.fi\/atp2026\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2026\/08\/nelya-profile-picture-qdbmtjppqa0dqrncstgt4suff5nrl0kbbu79kb4yow-300x300.jpg 300w, https:\/\/sites.abo.fi\/atp2026\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2026\/08\/nelya-profile-picture-qdbmtjppqa0dqrncstgt4suff5nrl0kbbu79kb4yow-150x150.jpg 150w\" sizes=\"auto, (max-width: 400px) 100vw, 400px\" \/><\/figure>\n<\/div><\/div>\n\n<\/div><\/div>\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">\u00c4ldre universitetslektor Mari Wiklund<\/h4>\n\n\n<style>.kb-row-layout-id947_91c32a-d5 > .kt-row-column-wrap{align-content:start;}:where(.kb-row-layout-id947_91c32a-d5 > .kt-row-column-wrap) > .wp-block-kadence-column{justify-content:start;}.kb-row-layout-id947_91c32a-d5 > .kt-row-column-wrap{column-gap:var(--global-kb-gap-md, 2rem);row-gap:var(--global-kb-gap-md, 2rem);padding-top:var(--global-kb-spacing-sm, 1.5rem);padding-bottom:var(--global-kb-spacing-sm, 1.5rem);grid-template-columns:minmax(0, 2fr) minmax(0, 1fr);}.kb-row-layout-id947_91c32a-d5 > .kt-row-layout-overlay{opacity:0.30;}@media all and (max-width: 1024px){.kb-row-layout-id947_91c32a-d5 > .kt-row-column-wrap{grid-template-columns:minmax(0, 2fr) minmax(0, 1fr);}}@media all and (max-width: 767px){.kb-row-layout-id947_91c32a-d5 > .kt-row-column-wrap{grid-template-columns:minmax(0, 1fr);}}<\/style><div class=\"kb-row-layout-wrap kb-row-layout-id947_91c32a-d5 alignnone wp-block-kadence-rowlayout\"><div class=\"kt-row-column-wrap kt-has-2-columns kt-row-layout-left-golden kt-tab-layout-inherit kt-mobile-layout-row kt-row-valign-top\">\n<style>.kadence-column947_144298-c8 > .kt-inside-inner-col,.kadence-column947_144298-c8 > .kt-inside-inner-col:before{border-top-left-radius:0px;border-top-right-radius:0px;border-bottom-right-radius:0px;border-bottom-left-radius:0px;}.kadence-column947_144298-c8 > .kt-inside-inner-col{column-gap:var(--global-kb-gap-sm, 1rem);}.kadence-column947_144298-c8 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;}.kadence-column947_144298-c8 > .kt-inside-inner-col > .aligncenter{width:100%;}.kadence-column947_144298-c8 > .kt-inside-inner-col:before{opacity:0.3;}.kadence-column947_144298-c8{position:relative;}@media all and (max-width: 1024px){.kadence-column947_144298-c8 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;}}@media all and (max-width: 767px){.kadence-column947_144298-c8 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;}}<\/style>\n<div class=\"wp-block-kadence-column kadence-column947_144298-c8\"><div class=\"kt-inside-inner-col\">\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mari Wiklund \u00e4r \u00e4ldre universitetslektor i franska spr\u00e5ket och franskspr\u00e5kig kultur vid Helsingfors universitet och leder <a href=\"https:\/\/blogs.helsinki.fi\/asd-prosody-research\/\">A Crosslinguistic Investigation of Prosodic Patterns Related to Autism Spectrum<\/a> -forskningsprojekt som \u00e4r finansierad av Finlands Akademi. Hennes m\u00e5ngsidig forskning fokuserar p\u00e5 olika k\u00e4nnetecknar i spr\u00e5k och interaktion av personer p\u00e5 autismspektret samt prosodi i franska och finska och prosodiska k\u00e4nnetecknar av finskspr\u00e5kiga studerande av franska spr\u00e5ket. Hennes metodologisk bakgrund \u00e4r huvudsakligen i samtalsanalys och prosodiforskning, och hennes omfattande tv\u00e4rvetenskaplig forskning om prosodi och autism n\u00e5r ocks\u00e5 till interaktionslingvistik, fonetik och multimodal analys av interaktion. Hennes forskning \u00e4r s\u00e4rskilt betydande f\u00f6r att breda ut kunskap om autism och interaktion i mindre forskade spr\u00e5k s\u00e5som finska.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n<style>.kadence-column947_f4df4a-e9 > .kt-inside-inner-col,.kadence-column947_f4df4a-e9 > .kt-inside-inner-col:before{border-top-left-radius:0px;border-top-right-radius:0px;border-bottom-right-radius:0px;border-bottom-left-radius:0px;}.kadence-column947_f4df4a-e9 > .kt-inside-inner-col{column-gap:var(--global-kb-gap-sm, 1rem);}.kadence-column947_f4df4a-e9 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;}.kadence-column947_f4df4a-e9 > .kt-inside-inner-col > .aligncenter{width:100%;}.kadence-column947_f4df4a-e9 > .kt-inside-inner-col:before{opacity:0.3;}.kadence-column947_f4df4a-e9{position:relative;}@media all and (max-width: 1024px){.kadence-column947_f4df4a-e9 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;}}@media all and (max-width: 767px){.kadence-column947_f4df4a-e9 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;}}<\/style>\n<div class=\"wp-block-kadence-column kadence-column947_f4df4a-e9\"><div class=\"kt-inside-inner-col\">\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"194\" height=\"252\" src=\"https:\/\/sites.abo.fi\/atp2026\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2026\/08\/upload_00011909.jpg.webp\" alt=\"\" class=\"wp-image-1011\" \/><\/figure>\n<\/div><\/div>\n\n<\/div><\/div>\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Andra talare<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Profiltexter \u00e4r i de spr\u00e5k som talare sj\u00e4lv har skickat dem in.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Emma Forsblom<\/h4>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Emma Forsblom on logopedian v\u00e4it\u00f6skirjatutkija \u00c5bo Akademissa. H\u00e4nen tutkimuksensa k\u00e4sittelee vieraan kielen oppimista n\u00e4yt\u00f6n v\u00e4lityksell\u00e4 autismikirjon lapsilla. Esitelm\u00e4 k\u00e4sittelee alustavia tuloksia tutkimuksesta, jossa tarkastellaan, oppivatko sek\u00e4 autismikirjon lapset ett\u00e4 tyypillisesti kehittyv\u00e4t lapset vieraita kieli\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6jen v\u00e4lityksell\u00e4 ja liittyv\u00e4tk\u00f6 vahvat n\u00e4yt\u00f6n kautta omaksutut kielitaidot autismikirjon piirteisiin.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Stefanie Kohlhoff<\/h4>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Stefanie Kohlhoff ty\u00f6skentelee Tampereen yliopistossa yksil\u00f6llisten opiskeluj\u00e4rjestelyjen ja opinto-ohjauksen parissa tukien erityisesti autistisia ja ADHD-opiskelijoita. H\u00e4nen v\u00e4it\u00f6stutkimuksensa k\u00e4sittelee autististen korkeakouluopiskelijoiden ryhm\u00e4vertaistukea ja tarkastelee muun muassa ryhm\u00e4kokemuksia, ryhm\u00e4vuorovaikutusta sek\u00e4 ryhm\u00e4\u00e4n osallistumisen merkityst\u00e4 opintoihin kiinnittymiselle.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Viktoriya Kuzina<\/h4>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Viktoriya Kuzina is a doctoral researcher at the Centre for East Asian Studies at the University of Turku, Finland. Her interests include neurodiversity, critical autism studies, critical disability studies (crip studies), and care work in contemporary Japan. Viktoriya has a Master&#8217;s degree in social sciences (VTM) from the Centre for East Asian Studies at the University of Turku and a Master&#8217;s degree in linguistics (Japanese language) from Oles&#8217; Honchar Dnipro National University, Ukraine.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Taru Luojola<\/h4>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Taru Luojola ty\u00f6skentelee suomen kielen yliopisto-opettajana \u00c5bo Akademissa sek\u00e4 tekee v\u00e4it\u00f6stutkimusta aikuisten autistien keskin\u00e4isest\u00e4 multimodaalisesta vuorovaikutuksesta arkikeskustelutilanteissa. H\u00e4n on valmistunut filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta p\u00e4\u00e4aineena yleinen kielitiede sek\u00e4 filosofian maisteriksi Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopistosta viittomakielen asiantuntijan koulutusohjelmasta.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Ida-Lotta Myllyl\u00e4<\/h4>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ida-Lotta Myllyl\u00e4 on fonetiikan v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Helsingin yliopistossa. H\u00e4nen tutkimuksensa keskittyy autismin kirjolla olevien henkil\u00f6iden puheen piirteiden \u2013 p\u00e4\u00e4asiassa prosodian ja \u00e4\u00e4nenlaadun \u2013 tarkasteluun. Tutkimus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s puheen aikana tehtyjen eleiden ja muun nonverbaalisen viestinn\u00e4n multimodaalista analyysi\u00e4. Lis\u00e4ksi h\u00e4nen tieteellisiin kiinnostuksen kohteisiinsa kuuluu autismiin ja vuorovaikutukseen liittyv\u00e4 kielten- ja kulttuurienv\u00e4linen tutkimus.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Krista Ojala<\/h4>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Krista Ojala ty\u00f6skentelee vammaisalan asiantuntijana Tukena-s\u00e4\u00e4ti\u00f6ss\u00e4. H\u00e4n on sosionomi (YAMK) ja neuropsykiatrinen valmentaja sek\u00e4 toimii Autismiliiton liittohallituksen varapuheenjohtajana. Ojalan YAMK-opinn\u00e4ytety\u00f6 k\u00e4sitteli neurov\u00e4hemmist\u00f6ihin kuuluvien ihmisten osallisuutta yhteiskunnassa. H\u00e4nt\u00e4 kiinnostavat erityisesti maskaaminen, aistiymp\u00e4rist\u00f6n merkitys sek\u00e4 se, miten ymp\u00e4rist\u00f6t, rakenteet ja vuorovaikutus vaikuttavat osallisuuden kokemuksiin.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Jonna Oksanen<\/h4>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jonna Oksanen (VTM) ty\u00f6skentelee Autismis\u00e4\u00e4ti\u00f6ss\u00e4 suunnittelijana. Jonna on ty\u00f6skennellyt autismiaiheen parissa vuodesta 2013 ja tehnyt muun muassa seksuaalikasvatukseen, neurokirjon lapsiin ja neurov\u00e4hemmist\u00f6jen ty\u00f6llistymiseen liittyvi\u00e4 hankkeita. Ennen vuotta 2013 Jonna ty\u00f6skenteli j\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 ja nuorisotoimessa.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Satu Paavola<\/h4>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Satu Paavola ty\u00f6skentelee puheterapeuttina Uuden lastensairaalan lastenneurologisissa yksik\u00f6iss\u00e4 ja on my\u00f6s v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Helsingin yliopistossa. H\u00e4nen tutkimuksensa k\u00e4sittelee muun muassa virtuaalitodellisuuden hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 puheen ymm\u00e4rt\u00e4misen arvioinnissa ja kuntoutuksessa.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Henri Pesonen<\/h4>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Henri Pesonen (KT, dosentti) toimii vanhempana tutkijana Hyvinvointia tukevat kest\u00e4v\u00e4t ratkaisut -tutkimusohjelmassa Lapin ammattikorkeakoulussa. H\u00e4nen tutkimuksensa keskittyy inklusiivisen kasvatuksen, koulutuksen ja palveluiden kysymyksiin. Tutkimusintressien ytimess\u00e4 ovat erityisesti autismikirjon henkil\u00f6t, yhteenkuuluvuus sek\u00e4 vaativan monialaisen ja moniammatillisen tuen muodot ja k\u00e4yt\u00e4nteet.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Christian Rink<\/h4>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Christian Rink ty\u00f6skentelee Saksan kielen yliopistolehtorina Helsingin yliopistossa erikoisalanaan saksankielinen nykykirjallisuus. Autismiin liittyv\u00e4\u00e4 tutkimusta Rink tekee koskien erityisesti vuorovaikutusta verkkoymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 tutkien AuDHD-kokemusten muuntumista diskurssiksi erilaisten kielellisten k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen kautta.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Marjo Virnes<\/h4>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Marjo Virnes (FT, EMBA) toimii Autismis\u00e4\u00e4ti\u00f6n kehitysjohtajana. H\u00e4nen ty\u00f6ns\u00e4 ytimess\u00e4 ovat muun muassa tutkimus- ja kehitt\u00e4mishankkeet, teknologia ja digitalisaatio sek\u00e4 laadun kehitt\u00e4minen. Lis\u00e4ksi h\u00e4n johtaa tukipalveluiden suunnittelija- ja hanketiimi\u00e4 ja toimii s\u00e4\u00e4ti\u00f6n johtoryhm\u00e4n j\u00e4senen\u00e4. Ennen siirtymist\u00e4\u00e4n Autismis\u00e4\u00e4ti\u00f6\u00f6n vuonna 2018 Virnes ty\u00f6skenteli tutkijana kansainv\u00e4lisiss\u00e4 tutkimusymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 oppimisteknologioiden parissa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Talare Huvudtalare Professor Nelya Koteyko Nelya Koteyko \u00e4r professor i spr\u00e5k och kommunikation vid Queen Mary University i London och leder Autism in Affinity Spaces -projektet samt ESRC-finansierad Autistic Adults Online -projektet. Hennes forskning fokuserar p\u00e5 teorier och metoder som hj\u00e4lper till att f\u00f6rst\u00e5 b\u00e4ttre hur m\u00e4nniskans identitet bildas n\u00e4r hen anv\u00e4nder olikan medier och&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":34,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":2,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"inline_featured_image":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","footnotes":""},"class_list":["post-947","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"lang":"sv","translations":{"sv":947,"fi":909,"en":949},"taxonomy_info":[],"featured_image_src_large":false,"author_info":{"display_name":"tluojola","author_link":"https:\/\/sites.abo.fi\/atp2026\/author\/test-7\/"},"comment_info":0,"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.abo.fi\/atp2026\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/947","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.abo.fi\/atp2026\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.abo.fi\/atp2026\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.abo.fi\/atp2026\/wp-json\/wp\/v2\/users\/34"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.abo.fi\/atp2026\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=947"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/sites.abo.fi\/atp2026\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/947\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1104,"href":"https:\/\/sites.abo.fi\/atp2026\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/947\/revisions\/1104"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.abo.fi\/atp2026\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=947"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}