{"id":909,"date":"2026-04-14T20:41:37","date_gmt":"2026-04-14T20:41:37","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.abo.fi\/atp2026\/?page_id=909"},"modified":"2026-09-22T23:53:55","modified_gmt":"2026-09-22T20:53:55","slug":"puhujat","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/sites.abo.fi\/atp2026\/fi\/puhujat\/","title":{"rendered":"Puhujat"},"content":{"rendered":"\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Puhujat<\/h2>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">P\u00e4\u00e4puhujat<\/h3>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Professori Nelya Koteyko<\/h4>\n\n\n<style>.kb-row-layout-id909_c2406d-6a > .kt-row-column-wrap{align-content:start;}:where(.kb-row-layout-id909_c2406d-6a > .kt-row-column-wrap) > .wp-block-kadence-column{justify-content:start;}.kb-row-layout-id909_c2406d-6a > .kt-row-column-wrap{column-gap:var(--global-kb-gap-md, 2rem);row-gap:var(--global-kb-gap-md, 2rem);padding-top:var(--global-kb-spacing-sm, 1.5rem);padding-bottom:var(--global-kb-spacing-sm, 1.5rem);grid-template-columns:minmax(0, 2fr) minmax(0, 1fr);}.kb-row-layout-id909_c2406d-6a > .kt-row-layout-overlay{opacity:0.30;}@media all and (max-width: 1024px){.kb-row-layout-id909_c2406d-6a > .kt-row-column-wrap{grid-template-columns:minmax(0, 2fr) minmax(0, 1fr);}}@media all and (max-width: 767px){.kb-row-layout-id909_c2406d-6a > .kt-row-column-wrap{grid-template-columns:minmax(0, 1fr);}}<\/style><div class=\"kb-row-layout-wrap kb-row-layout-id909_c2406d-6a alignnone wp-block-kadence-rowlayout\"><div class=\"kt-row-column-wrap kt-has-2-columns kt-row-layout-left-golden kt-tab-layout-inherit kt-mobile-layout-row kt-row-valign-top\">\n<style>.kadence-column909_4a15cf-15 > .kt-inside-inner-col,.kadence-column909_4a15cf-15 > .kt-inside-inner-col:before{border-top-left-radius:0px;border-top-right-radius:0px;border-bottom-right-radius:0px;border-bottom-left-radius:0px;}.kadence-column909_4a15cf-15 > .kt-inside-inner-col{column-gap:var(--global-kb-gap-sm, 1rem);}.kadence-column909_4a15cf-15 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;}.kadence-column909_4a15cf-15 > .kt-inside-inner-col > .aligncenter{width:100%;}.kadence-column909_4a15cf-15 > .kt-inside-inner-col:before{opacity:0.3;}.kadence-column909_4a15cf-15{position:relative;}@media all and (max-width: 1024px){.kadence-column909_4a15cf-15 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;}}@media all and (max-width: 767px){.kadence-column909_4a15cf-15 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;}}<\/style>\n<div class=\"wp-block-kadence-column kadence-column909_4a15cf-15\"><div class=\"kt-inside-inner-col\">\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Nelya Koteyko on kielen ja viestinn\u00e4n professori Lontoon Queen Mary -yliopistossa sek\u00e4 <a href=\"https:\/\/autisminaffinityspaces.org\/\">Autism in Affinity Spaces<\/a> -hankkeen ja ESRC:n rahoittaman <a href=\"https:\/\/autisticadultsonline.com\/\">Autistic Adults Online<\/a> -hankkeen johtaja. H\u00e4n keskittyy tutkimuksessaan sellaisten teorioiden ja menetelmien kehitt\u00e4miseen, jotka auttavat ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n paremmin sit\u00e4, kuinka ihmisten identiteetti rakentuu heid\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4\u00e4n erilaisia medioita ja teknologioita. T\u00e4m\u00e4 monitieteinen tutkimus ulottuu soveltavan kielitieteen, visuaalisen tutkimuksen, ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksen sek\u00e4 sosiaalipsykologian aloille ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 niiden menetelmi\u00e4. Se valottaa, miten luovuus, verkkok\u00e4ytt\u00e4ytymisen kirjoittamattomat s\u00e4\u00e4nn\u00f6t ja teknologian tarjoamat mahdollisuudet toimivat yhdess\u00e4. Koteykon tutkimus luo t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 siit\u00e4, miten verkkoymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4 voidaan tehd\u00e4 kaikille vastaanottavaisia ja turvallisia, erityisesti ottaen huomioon autistiset henkil\u00f6t ja heid\u00e4n ainutlaatuiset kokemuksensa erilaisissa verkkoymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n<style>.kadence-column909_de993e-f5 > .kt-inside-inner-col,.kadence-column909_de993e-f5 > .kt-inside-inner-col:before{border-top-left-radius:0px;border-top-right-radius:0px;border-bottom-right-radius:0px;border-bottom-left-radius:0px;}.kadence-column909_de993e-f5 > .kt-inside-inner-col{column-gap:var(--global-kb-gap-sm, 1rem);}.kadence-column909_de993e-f5 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;}.kadence-column909_de993e-f5 > .kt-inside-inner-col > .aligncenter{width:100%;}.kadence-column909_de993e-f5 > .kt-inside-inner-col:before{opacity:0.3;}.kadence-column909_de993e-f5{position:relative;}@media all and (max-width: 1024px){.kadence-column909_de993e-f5 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;}}@media all and (max-width: 767px){.kadence-column909_de993e-f5 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;}}<\/style>\n<div class=\"wp-block-kadence-column kadence-column909_de993e-f5\"><div class=\"kt-inside-inner-col\">\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"400\" height=\"400\" src=\"https:\/\/sites.abo.fi\/atp2026\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2026\/08\/nelya-profile-picture-qdbmtjppqa0dqrncstgt4suff5nrl0kbbu79kb4yow.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1010\" srcset=\"https:\/\/sites.abo.fi\/atp2026\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2026\/08\/nelya-profile-picture-qdbmtjppqa0dqrncstgt4suff5nrl0kbbu79kb4yow.jpg 400w, https:\/\/sites.abo.fi\/atp2026\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2026\/08\/nelya-profile-picture-qdbmtjppqa0dqrncstgt4suff5nrl0kbbu79kb4yow-300x300.jpg 300w, https:\/\/sites.abo.fi\/atp2026\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2026\/08\/nelya-profile-picture-qdbmtjppqa0dqrncstgt4suff5nrl0kbbu79kb4yow-150x150.jpg 150w\" sizes=\"auto, (max-width: 400px) 100vw, 400px\" \/><\/figure>\n<\/div><\/div>\n\n<\/div><\/div>\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Vanhempi yliopistonlehtori Mari Wiklund<\/h4>\n\n\n<style>.kb-row-layout-id909_05d166-34 > .kt-row-column-wrap{align-content:start;}:where(.kb-row-layout-id909_05d166-34 > .kt-row-column-wrap) > .wp-block-kadence-column{justify-content:start;}.kb-row-layout-id909_05d166-34 > .kt-row-column-wrap{column-gap:var(--global-kb-gap-md, 2rem);row-gap:var(--global-kb-gap-md, 2rem);padding-top:var(--global-kb-spacing-sm, 1.5rem);padding-bottom:var(--global-kb-spacing-sm, 1.5rem);grid-template-columns:minmax(0, 2fr) minmax(0, 1fr);}.kb-row-layout-id909_05d166-34 > .kt-row-layout-overlay{opacity:0.30;}@media all and (max-width: 1024px){.kb-row-layout-id909_05d166-34 > .kt-row-column-wrap{grid-template-columns:minmax(0, 2fr) minmax(0, 1fr);}}@media all and (max-width: 767px){.kb-row-layout-id909_05d166-34 > .kt-row-column-wrap{grid-template-columns:minmax(0, 1fr);}}<\/style><div class=\"kb-row-layout-wrap kb-row-layout-id909_05d166-34 alignnone wp-block-kadence-rowlayout\"><div class=\"kt-row-column-wrap kt-has-2-columns kt-row-layout-left-golden kt-tab-layout-inherit kt-mobile-layout-row kt-row-valign-top\">\n<style>.kadence-column909_095368-45 > .kt-inside-inner-col,.kadence-column909_095368-45 > .kt-inside-inner-col:before{border-top-left-radius:0px;border-top-right-radius:0px;border-bottom-right-radius:0px;border-bottom-left-radius:0px;}.kadence-column909_095368-45 > .kt-inside-inner-col{column-gap:var(--global-kb-gap-sm, 1rem);}.kadence-column909_095368-45 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;}.kadence-column909_095368-45 > .kt-inside-inner-col > .aligncenter{width:100%;}.kadence-column909_095368-45 > .kt-inside-inner-col:before{opacity:0.3;}.kadence-column909_095368-45{position:relative;}@media all and (max-width: 1024px){.kadence-column909_095368-45 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;}}@media all and (max-width: 767px){.kadence-column909_095368-45 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;}}<\/style>\n<div class=\"wp-block-kadence-column kadence-column909_095368-45\"><div class=\"kt-inside-inner-col\">\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mari Wiklund on ranskan kielen ja ranskankielisen kulttuurin vanhempi yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa, ja my\u00f6s Suomen Akatemian rahoittaman tutkimushankkeen <a href=\"https:\/\/blogs.helsinki.fi\/asd-prosody-research\/\">A Crosslinguistic Investigation of Prosodic Patterns Related to Autism Spectrum<\/a> johtaja. H\u00e4nen monipuolinen tutkimuksensa keskittyy autismin kirjon henkil\u00f6iden puheen ja vuorovaikutuksen eri piirteisiin sek\u00e4 ranskan ja suomen prosodiaan, ja my\u00f6s suomenkielisten ranskanopiskelijoiden prosodisiin piirteisiin. H\u00e4nen metodologinen taustansa on p\u00e4\u00e4asiassa keskusteluanalyysiss\u00e4 ja prosodiatutkimuksessa, ja h\u00e4nen laaja-alainen monitieteellinen tutkimuksensa prosodiasta ja autismista ulottuu my\u00f6s vuorovaikutuslingvistiikkaan, fonetiikkaan ja vuorovaikutuksen multimodaaliseen analyysiin. H\u00e4nen tutkimuksensa on erityisen merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 autismin ja vuorovaikutuksen tuntemuksen laajentamisessa v\u00e4hemm\u00e4n tutkittujen kielten, kuten suomen, osalta.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n<style>.kadence-column909_05aa47-a5 > .kt-inside-inner-col,.kadence-column909_05aa47-a5 > .kt-inside-inner-col:before{border-top-left-radius:0px;border-top-right-radius:0px;border-bottom-right-radius:0px;border-bottom-left-radius:0px;}.kadence-column909_05aa47-a5 > .kt-inside-inner-col{column-gap:var(--global-kb-gap-sm, 1rem);}.kadence-column909_05aa47-a5 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;}.kadence-column909_05aa47-a5 > .kt-inside-inner-col > .aligncenter{width:100%;}.kadence-column909_05aa47-a5 > .kt-inside-inner-col:before{opacity:0.3;}.kadence-column909_05aa47-a5{position:relative;}@media all and (max-width: 1024px){.kadence-column909_05aa47-a5 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;}}@media all and (max-width: 767px){.kadence-column909_05aa47-a5 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;}}<\/style>\n<div class=\"wp-block-kadence-column kadence-column909_05aa47-a5\"><div class=\"kt-inside-inner-col\">\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"194\" height=\"252\" src=\"https:\/\/sites.abo.fi\/atp2026\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2026\/08\/upload_00011909.jpg.webp\" alt=\"\" class=\"wp-image-1011\" \/><\/figure>\n<\/div><\/div>\n\n<\/div><\/div>\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Muut puhujat<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Esittelytekstit julkaistaan sill\u00e4 kielell\u00e4, jolla puhujat ovat ne toimittaneet.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Emma Forsblom<\/h4>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Emma Forsblom on logopedian v\u00e4it\u00f6skirjatutkija \u00c5bo Akademissa. H\u00e4nen tutkimuksensa k\u00e4sittelee vieraan kielen oppimista n\u00e4yt\u00f6n v\u00e4lityksell\u00e4 autismikirjon lapsilla. Esitelm\u00e4 k\u00e4sittelee alustavia tuloksia tutkimuksesta, jossa tarkastellaan, oppivatko sek\u00e4 autismikirjon lapset ett\u00e4 tyypillisesti kehittyv\u00e4t lapset vieraita kieli\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6jen v\u00e4lityksell\u00e4 ja liittyv\u00e4tk\u00f6 vahvat n\u00e4yt\u00f6n kautta omaksutut kielitaidot autismikirjon piirteisiin.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Stefanie Kohlhoff<\/h4>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Stefanie Kohlhoff ty\u00f6skentelee Tampereen yliopistossa yksil\u00f6llisten opiskeluj\u00e4rjestelyjen ja opinto-ohjauksen parissa tukien erityisesti autistisia ja ADHD-opiskelijoita. H\u00e4nen v\u00e4it\u00f6stutkimuksensa k\u00e4sittelee autististen korkeakouluopiskelijoiden ryhm\u00e4vertaistukea ja tarkastelee muun muassa ryhm\u00e4kokemuksia, ryhm\u00e4vuorovaikutusta sek\u00e4 ryhm\u00e4\u00e4n osallistumisen merkityst\u00e4 opintoihin kiinnittymiselle.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Viktoriya Kuzina<\/h4>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Viktoriya Kuzina is a doctoral researcher at the Centre for East Asian Studies at the University of Turku, Finland. Her interests include neurodiversity, critical autism studies, critical disability studies (crip studies), and care work in contemporary Japan. Viktoriya has a Master&#8217;s degree in social sciences (VTM) from the Centre for East Asian Studies at the University of Turku and a Master&#8217;s degree in linguistics (Japanese language) from Oles&#8217; Honchar Dnipro National University, Ukraine.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Taru Luojola<\/h4>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Taru Luojola ty\u00f6skentelee suomen kielen yliopisto-opettajana \u00c5bo Akademissa sek\u00e4 tekee v\u00e4it\u00f6stutkimusta aikuisten autistien keskin\u00e4isest\u00e4 multimodaalisesta vuorovaikutuksesta arkikeskustelutilanteissa. H\u00e4n on valmistunut filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta p\u00e4\u00e4aineena yleinen kielitiede sek\u00e4 filosofian maisteriksi Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopistosta viittomakielen asiantuntijan koulutusohjelmasta.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Ida-Lotta Myllyl\u00e4<\/h4>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ida-Lotta Myllyl\u00e4 on fonetiikan v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Helsingin yliopistossa. H\u00e4nen tutkimuksensa keskittyy autismin kirjolla olevien henkil\u00f6iden puheen piirteiden \u2013 p\u00e4\u00e4asiassa prosodian ja \u00e4\u00e4nenlaadun \u2013 tarkasteluun. Tutkimus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s puheen aikana tehtyjen eleiden ja muun nonverbaalisen viestinn\u00e4n multimodaalista analyysi\u00e4. Lis\u00e4ksi h\u00e4nen tieteellisiin kiinnostuksen kohteisiinsa kuuluu autismiin ja vuorovaikutukseen liittyv\u00e4 kielten- ja kulttuurienv\u00e4linen tutkimus.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Krista Ojala<\/h4>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Krista Ojala ty\u00f6skentelee vammaisalan asiantuntijana Tukena-s\u00e4\u00e4ti\u00f6ss\u00e4. H\u00e4n on sosionomi (YAMK) ja neuropsykiatrinen valmentaja sek\u00e4 toimii Autismiliiton liittohallituksen varapuheenjohtajana. Ojalan YAMK-opinn\u00e4ytety\u00f6 k\u00e4sitteli neurov\u00e4hemmist\u00f6ihin kuuluvien ihmisten osallisuutta yhteiskunnassa. H\u00e4nt\u00e4 kiinnostavat erityisesti maskaaminen, aistiymp\u00e4rist\u00f6n merkitys sek\u00e4 se, miten ymp\u00e4rist\u00f6t, rakenteet ja vuorovaikutus vaikuttavat osallisuuden kokemuksiin.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Jonna Oksanen<\/h4>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jonna Oksanen (VTM) ty\u00f6skentelee Autismis\u00e4\u00e4ti\u00f6ss\u00e4 suunnittelijana. Jonna on ty\u00f6skennellyt autismiaiheen parissa vuodesta 2013 ja tehnyt muun muassa seksuaalikasvatukseen, neurokirjon lapsiin ja neurov\u00e4hemmist\u00f6jen ty\u00f6llistymiseen liittyvi\u00e4 hankkeita. Ennen vuotta 2013 Jonna ty\u00f6skenteli j\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 ja nuorisotoimessa.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Satu Paavola<\/h4>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Satu Paavola ty\u00f6skentelee puheterapeuttina Uuden lastensairaalan lastenneurologisissa yksik\u00f6iss\u00e4 ja on my\u00f6s v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Helsingin yliopistossa. H\u00e4nen tutkimuksensa k\u00e4sittelee muun muassa virtuaalitodellisuuden hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 puheen ymm\u00e4rt\u00e4misen arvioinnissa ja kuntoutuksessa.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Henri Pesonen<\/h4>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Henri Pesonen (KT, dosentti) toimii vanhempana tutkijana Hyvinvointia tukevat kest\u00e4v\u00e4t ratkaisut -tutkimusohjelmassa Lapin ammattikorkeakoulussa. H\u00e4nen tutkimuksensa keskittyy inklusiivisen kasvatuksen, koulutuksen ja palveluiden kysymyksiin. Tutkimusintressien ytimess\u00e4 ovat erityisesti autismikirjon henkil\u00f6t, yhteenkuuluvuus sek\u00e4 vaativan monialaisen ja moniammatillisen tuen muodot ja k\u00e4yt\u00e4nteet.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Christian Rink<\/h4>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Christian Rink ty\u00f6skentelee Saksan kielen yliopistolehtorina Helsingin yliopistossa erikoisalanaan saksankielinen nykykirjallisuus. Autismiin liittyv\u00e4\u00e4 tutkimusta Rink tekee koskien erityisesti vuorovaikutusta verkkoymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 tutkien AuDHD-kokemusten muuntumista diskurssiksi erilaisten kielellisten k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen kautta.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Marjo Virnes<\/h4>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Marjo Virnes (FT, EMBA) toimii Autismis\u00e4\u00e4ti\u00f6n kehitysjohtajana. H\u00e4nen ty\u00f6ns\u00e4 ytimess\u00e4 ovat muun muassa tutkimus- ja kehitt\u00e4mishankkeet, teknologia ja digitalisaatio sek\u00e4 laadun kehitt\u00e4minen. Lis\u00e4ksi h\u00e4n johtaa tukipalveluiden suunnittelija- ja hanketiimi\u00e4 ja toimii s\u00e4\u00e4ti\u00f6n johtoryhm\u00e4n j\u00e4senen\u00e4. Ennen siirtymist\u00e4\u00e4n Autismis\u00e4\u00e4ti\u00f6\u00f6n vuonna 2018 Virnes ty\u00f6skenteli tutkijana kansainv\u00e4lisiss\u00e4 tutkimusymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 oppimisteknologioiden parissa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Puhujat P\u00e4\u00e4puhujat Professori Nelya Koteyko Nelya Koteyko on kielen ja viestinn\u00e4n professori Lontoon Queen Mary -yliopistossa sek\u00e4 Autism in Affinity Spaces -hankkeen ja ESRC:n rahoittaman Autistic Adults Online -hankkeen johtaja. H\u00e4n keskittyy tutkimuksessaan sellaisten teorioiden ja menetelmien kehitt\u00e4miseen, jotka auttavat ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n paremmin sit\u00e4, kuinka ihmisten identiteetti rakentuu heid\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4\u00e4n erilaisia medioita ja teknologioita. T\u00e4m\u00e4 monitieteinen&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":34,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":2,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"inline_featured_image":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","footnotes":""},"class_list":["post-909","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":909,"sv":947,"en":949},"taxonomy_info":[],"featured_image_src_large":false,"author_info":{"display_name":"tluojola","author_link":"https:\/\/sites.abo.fi\/atp2026\/author\/test-7\/"},"comment_info":0,"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.abo.fi\/atp2026\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/909","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.abo.fi\/atp2026\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.abo.fi\/atp2026\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.abo.fi\/atp2026\/wp-json\/wp\/v2\/users\/34"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.abo.fi\/atp2026\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=909"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/sites.abo.fi\/atp2026\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/909\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1101,"href":"https:\/\/sites.abo.fi\/atp2026\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/909\/revisions\/1101"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.abo.fi\/atp2026\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=909"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}